Kaisa Peni

image

Kuka olet?

Olen Kaisa Peni, syntynyt v.1978 Helsingissä ja asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Mäntsälässä. Tällä hetkellä asun Keski-Suomessa Laukaassa.

Mikä on elämäntilanteesi?

Olen suurperheen äiti ja mummo.

Minulla on aviomies ja 12 lasta.

Perheeseemme kuuluu lisäksi havannankoira Bella.

Minulla on myös kolme lastenlasta.

Mikä on koulutuksesi?

Olen pätevöitynyt kotiäiti.

Taskusta löytyy koti- ja laitostalouden ammattitutkinto sekä perhepäivähoitajan perustutkinto.

Olen opiskellut myös sähkö-laser akupunktiota, valmennusta, tuotteistamista, NLP:tä, Theta Healingia sekä erilaisia hyvinvointialan sekä talouspuolen koulutuksia/valmennuksia. Olen ikuinen opiskelija.

Mitä teet tällä hetkellä?

Pääosin hyvinvointivalmennuksia verkossa sekä hoitoja.

Miksi teet sitä mitä teet?

Kun elin haastavinta tilannettani ja painin haastavien asioiden kanssa, päätin että kun selviän haasteista, haluan auttaa toisia perheitä. Oikeastaan kokemukseni ja ihmisten tarpeet ovat ajaneet tähän tilanteeseen. Olen aina kokenut, että jos voin auttaa jota kuta ihmistä jollakin taidollani, teen sen.

Hoitotyö tukee mukavasti valmennuksia ja auttaa ihmisiä hyvinvoinnin parissa.

Koska suurperheessä on työtä, tykkään myös siitä, että voin päättää omista työajoistani.

Onko sinulla harrastuksia? 

Musiikki, eritoten laulaminen on sydäntä lähellä olevin harrastukseni. Olen harrastanut sekä kuorolaulua että yksinlaulua. Lisäksi olen todella kiinnostunut kaikesta talouteen ja sijoittamiseen liittyvistä asioista.

Teetkö hyväntekeväisyyttä tai vapaaehtoistyötä?

Olen mukana Suomen talousopetuksen tuki ry:n toiminnassa mukana, yksi Rahanaiset-ryhmän perustajista sekä ylläpitäjistä.

Oletko kokenut haasteita elämän aikana?

Kaikki ei ole mennyt aina niin kuin toivoisi. Oppirahoja on tullut maksettua todella paljon.

Lapsena olin koulukiusattu, nuoruudessa minulla oli haasteita mm. päihteiden kanssa.

Aikuisuudessa olen kohdannut myös ihmisyyden raadollisuutta, epäoikeudenmukaisuutta, petetyksi tulemista.

Mm. Välttänyt nipin napin henkilökohtaisen konkurssin josta seurauksena kulkevat mukana suuret oppirahat.

Kuka tai ketkä ovat suurimmat opettajasi?

Omat vanhemmat, lapseni, haasteet.

Mitä haasteet ovat opettaneet sinulle?

Ihmisyyttä. Sitä että kaikki ei ole aina sitä mitä päälle päin näyttää. Omia rajoja. Itsen arvostamista. Rakkautta. Anteeksiantoa. Positiivisissa asioissa elämistä. Oman elämän johtamista. Sisukkuutta. Läheisten ja ystävien arvostamista.

Ketä ihailet?

Paljonkin erilaisia ihmisiä. Omaa isää ja äitiä. Mm. Marimekon entistä toimitusjohtajaa Kirsti Paakkasta.

Miksi?

Isä on opettanut minulle paljon rakkaudesta ja työn tekemisestä, toisten ihmisten arvostamisesta. Luonut uskoa minuun.

Äiti on opettanut paljon sitkeydestä. Molemmat vanhemmat sitä että kannattaa olla aito oma itsensä.

Kirsti Paakkasta ihailen viisaana ja rakkaudellisena yrittäjänä ja johtajana sekä perheiden tukijana.

Mitä et olisi uskonut koskaan tekeväsi?

Vetäväni mieheni kanssa valmennuksia.

Merkittävät toteutuneet unelmasi?

-Mies ja lapset

-Rauha-CD vuonna 2013

-Ihme-CD Elja Puukon kanssa vuonna 2014

-Esiintyminen joulukonsertissa Pekka Haaviston kotona 2014

-Toivo-CD Petrus Schroderuksen kanssa vuonna 2020

-Merkityksellinen työ

Mistä haaveilet?

Että valmennusyrityksemme vahvuudeksi.fi Oy olisi tulevaisuudessa Suomen merkittävin perheitä tukeva yritys.

Siitä että yhä useampi saisi kokea sähkö-laser akupunktion merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin.

Musiikin tekemisestä intensiivisemmin.

Musiikin maisterin tutkinnosta.

Olen nauttinut nuoresta asti laulamisesta/soittamisesta. Musiikki ja luovuus on ollut lähellä sydäntäni lapsesta asti.

Aikuisiällä hain Sibelius-Akatemiaan Kirkkomuusikon koulutusohjelmaan opiskelemaan. En päässyt sisään mutta toivon että minulla olisi vielä joskus aikaa ja mahdollisuutta paneutua kunnolla musiikin opiskeluun.

Haluaisin mm. tehdä laulusta diplomin!

Jos haluaisit opettaa yhden asian toisille ihmisille, mikä se olisi?

Armollisuus itseä kohtaan. Ymmärtäminen että täydellisyydessä ei ole täydellisyyttä vaan siinä että hyväksymme virheemme ja uskallamme katsoa keskeneräisyyttämme. Se on ainut tie oppimiseen.