17.5 oltiin jälleen Iljan kanssa Valkealan kirkossa harjoittelemassa. Harjoiteltiin nyt vaativimpia kappaleita joita ollaan ”säästelty” toistaiseksi. Kappaleet olivat arvatenkin Merikannon käsialaa. Vaikka tekemistä vielä on niin jäi aivan mahtava fiilis harjoituksista, kiitos Ilia!
Yllätyksekseni kuitenkin huomasin että nuo minusta vaikeammat kappaleet menivät hyvin kun taas kappale mitä olin pitänyt ”läpihuuto” juttuna olikin yllättävän haastava… Yllätyksiä ei siis puutu tästäkään hommasta.=) Pysyy siten ainakin mielenkiinto yllä.
Yhdynkin yhden laulunopettajani sanoihin: Kiitos että saan laulaa!
Ma elän, ah, mikä riemu, mikä riemu ja soitto nyt suonissa soi,
näin sydän ei koskaan oo sykkinyt,
mikä loisto ja hehku mun täyttää nyt,
ma laulan, ma laulan,
ma laulan,
sillä Luoja mun laulamaan loi!