Olen Kaisa Peni, syntynyt vuonna 1978 Helsingissä ja kasvanut Mäntsälässä. Nykyisin asun perheeni kanssa Laukaassa, Keski-Suomessa. Olen suurperheen äiti ja mummo – minulla on aviomies ja 12 lasta, ja perheeseemme kuuluu myös rakas havannankoira Bella. Lisäksi minulla on lastenlapsia, jotka tuovat elämääni paljon iloa ja merkitystä.
Elämäni on ollut monivaiheinen ja rikas. Olen ollut pitkään kotiäitinä, ja sen ohella toiminut myös yrittäjänä. Kotiäitiyden ja yrittäjyyden rinnalla olen kouluttautunut monipuolisesti hyvinvoinnin ja ihmisten kasvun parissa – olen opiskellut neulatonta akupunktiota (Msf-kuntoutus), valmennusta, tuotteistamista, NLP:tä sekä erilaisia hyvinvointialan ja talouspuolen koulutuksia ja valmennuksia.
Tällä hetkellä opiskelen musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, pääaineenani klassinen laulu, ja valmistun vuonna 2026. Opintojeni ohella työskentelen vakuutusasiamiehenä.
Musiikki on ollut aina sydämeni kieli ja yksi suurimmista elämäntehtävistäni. Olen saanut toteuttaa useita unelmiani musiikin parissa:
- Rauha-CD (2013)
- Ihme-CD Elja Puukon kanssa (2014)
- Esiintyminen joulukonsertissa Pekka Haaviston kotona (2014)
- Toivo-CD Petrus Schroderuksen kanssa (2020)
- Vanamo-levy kantelisti Johanna Aho-Salakan kanssa (2023)
Musiikkiani voi kuunnella sivustolla www.antaisin.fi.
Sydäntäni lähellä on erityisesti kirkkomusiikki, ja koen suurta inspiraatiota Johann Sebastian Bachin musiikista – sen hengellisyys, syvyys ja harmonia puhuttelevat minua vahvasti. Tuleviin unelmiini kuuluu jatko-opinnot musiikin alalla sekä yhteistyö orkestereiden kanssa sopraanosolistina passioissa ja muissa kirkkomusiikkiteoksissa. Haluan kasvaa laulajana ja tulkitsijana, joka voi välittää musiikin kautta toivoa, lohtua ja rauhaa.
Elämän merkittävimpiä saavutuksiani ovat perhe, musiikki, merkityksellinen työ ja unelmien täyttyminen vaihe vaiheelta.
Jos voisin opettaa ihmisille yhden asian, se olisi armollisuus itseä kohtaan. Todellinen oppiminen ja kasvu alkavat siitä, että uskallamme hyväksyä virheemme ja keskeneräisyytemme. Täydellisyys ei ole virheettömyyttä – se on kykyä katsoa itseään lempeästi ja jatkaa eteenpäin rohkeasti.